Moderni
Isukki ei ole koskaan laihduttanut. Ei ole koskaan tarvinnut, eikä kukaan ole kehottanut.
Olen ollut
sen verran onnekas, että en ole erityisen lihovaa sorttia, tai ainakaan
sellainen joka lihoisi äkillisesti, laihduttaisi taas jne. Tai joku niistä
piruparoista, jotka ovat aina laihiksella ja potevat jokaisesta suupalasta
huonoa omaatuntoa.
Nyt, 36
ikävuoden kynnyksellä olen kuitenkin huomannut turvonneeni jonkin verran
keskivartalosta. Sellaiseksi pötkömäiseksi. Vatsa hieman pönöttää, varsinkin
yllättäen otetuissa valokuvissa jos en seiso erityisen suorassa (ja vedä vatsaa
aavistuksen verran sisään).
Myös kasvot
ja posket näyttävät kuvissa turvonneilta omasta mielestäni. Kukaan ei ole
läskiksi vielä haukkunut, mutta poskista kyllä on joku maininnut ohimennen.
Tähän
mennessä en ole miettinyt syömisiäni sen kummemmin, sillä ei ole tarvinnut.
Enkä ole mikään suursyömäri luonteeltani joka söisi syömästä päästyään.
Pidän kyllä
erityisesti kakkujen, piiraiden ja monimutkaisten leivonnaisten leipomisesta,
koska se rauhoittaa hermojani jostain syystä, mutta en ole kovinkaan hanakka syömään
itse makeita leipomuksiani.
Miksi sitten
olen vähitellen lihonut? Varmasti ikääntymisellä on jotain tekemistä sen
kanssa. Ja viiniä osaan litkiä kiitettävästi, eikä olutkaan ole minulle vieras
virvoke. Ehkä ne ovat kuitenkin vähitellen lihottaneet?
Pitäisikö
juoda vain vettä? Mutta vesi ei rauhoita hermoja. Litki itse vettä raskaan
työpäivän jälkeen kun lapset vielä järjestävät kohtauksia ja raastavat hyvässä
lykyssä jonain päivänä hermoja iltamyöhään.
Syön myös karamelleja
aina jos niitä kotona on kaapissa saatavilla. En nyt joka päivä, mutta…
Todettuani
olevani pyöristynyt katsoin ensimmäiseksi painoindeksin netistä; tuomio oli
lievästi ylipainoinen. Noin 5 kg ylipainoa.
En ole
erityisen pitkä, joten painoindeksi on ilman muuta epärehellinen tämän takia
eikä sitä voi niin kirjaimellisesti ottaa. Vai voiko?
Päätin kuitenkin,
että tämä 5 kiloa saisi lähteä kun vain keksin että miten.
Olisihan se hienoa jos näyttäisin kesällä enemmän
nuorelta mieheltä kuin keski-ikäiseltä äijältä, joka kuvissani minua enenevissä
määrin omasta mielestäni pällistelee.
Aion mennä vielä
tällä viikolla kuntosalille, vaikka inhoan sitä suhteellisen paljon. Jaksan
muutaman kerran siellä käydä ja vaikka tiedän että siitä tuleekin vähitellen
hyvä olo, niin se hikinen haiseva huone, nihkeiden kahvojen ja yksitoikkoisten nostojen
ja työntöjen kanssa, saavat minut varmasti taas vähitellen lopettamaan
tylsyyteen.
Se painojen
yksinkertainen nostelu vain ei ole minun juttuni vaikka kuntosalin jälkeen
onkin hieno katsella peilistä pullistuneita lihaksia ja tuntea olevansa todella
hyvässä kunnossa.
Olen kyllä
käynyt ohjatuilla tunneillakin, ” pumpissa ja pömpissä” mutta myös niiden
yksinkertaiset, toistuvat liikeradat alkavat minua vähitellen kyllästyttää. Olen
luova persoona ja kaipaan jotain muuta. Ehkä pitäisi kiipeillä puissa?
Olen
harrastanut myös vaimoni kanssa vuosien varrella erilaisia tanssilajeja ja ehkä
sitä harrastusta olisi syytä jatkaa. Joku liikkuva harrastus, jossa ei tehtäisi
vain sitä yhtä ja samaa. Ja onhan tanssijan vartalo se mitä pitäisi tavoitella
jättikokoisten epäsymmetristen lihasten sijaan?
Joskus
kävimme muutaman kerran salsatunneillakin, mutta se alkoi tuntua ihme
teputukselta vähän ajan kuluttua. Vakiot ja lattarit olivat paljon mukavampia
ja niitä tuli pari vuotta harrastettua. Kuuma tango voittaa kyllä kuntosalin 5-0
minun kirjoissani.
Tanssiharrastusta
on ehdottomasti tulevaisuudessa jatkettava, vaikka sitten jotain täysin uutta.
Tänä keväänä
olen päättänyt antaa kuntosalille kuitenkin taas yhden mahdollisuuden. Lihakset
saa kuitenkin jotenkin heräteltyä kun muutaman kerran siellä jaksaa käydä.
Sitten taas voi peilistä aikansa ihailla ojentajan kaunista muotoa.
Aion myös
yrittää sitä 5kg painonpudotusta lähtemällä lenkkipolulle vaimoni kanssa.
Viime kesänä
lähdin kerran vaimoni mukaan ja veri maistui suussa vähän ajan kuluttua. Yskin
pahankuuloista yskää lenkin aikana ja jälkeen. Taisin käydä myös lenkin jälkeen
henkäisemässä inhalaattoria, jonka sain joskus allergiaoireisiin.
En mennyt
toista kertaa lenkille vaikka olisi pitänyt. Tänä vuonna yritän olla voimakastahtoisempi.
Tavoitteena
on joka tapauksessa poistaa se 5 kg jollain konstilla heinäkuuhun mennessä. Eli
2,5 kuukautta aikaa.
Mutta jos onnistun,
niin tuleeko kilot takaisin? Olenko lopulta se piruparka joka on ikuisella
dieetillä laskien kaikki kalorit ja hiilarit?
Varsinkin jos onnistun saamaan
kilot pois ennen lomaa ja sitten mietin lomamatkalla, että otanko hot dogin
sijaan sittenkin lehtikaalijuoman.
MITÄ ELÄMÄÄ SE SELLAINEN ON?
Mutta katsotaan
saanko jollain konstilla lievästi pönäkästä miehestä kesäksi nuoren miehen näköisen. Kyllä
minä jotakin keksin.
TO BE
CONTINUED…
