torstai 16. lokakuuta 2014

Harrastuksia

Rakkaat lukijat! Moderni Isukki on edelleen elossa!

Uusi työ etenee mukavasti ja koska siihen saa käyttää kaiken energian ja luovuuden (onneksi) on blogi ja muut luovat vapaa-ajan harrastukset jääneet taka-alalle.

Toimistoaikana työskentely on osoittautunut varsin mukavaksi, mutta koska kaiken vapaa-ajan saa olla perheen kanssa, ei juuri millekään omalle ole jäänyt aikaa. 

Aikaisemman työni viikkovapailla sain kirjoitella blogia ja olla omissa oloissani, mutta nyt vapaa-aika täytyy lähes sataprosenttisesti yhteisestä perhe-elämästä. 

Välillä sitä tulee hämmästeltyä vanhempia jotka kuskaavat pieniä lapsiaan harrastuksiin monta kertaa viikossa ja viikonloppuina pelimatkoille ties mihin kaukaisiin maakuntiin jne. 

Välillä ihan stressaa että pitäisikö meidänkin pienillä koululaisilla olla enemmän harrastuksia vai tuleeko heistä täysin kelvottomia kansalaisia; vailla ystäviä ja sosiaalisia suhteita?

Joten kauhea paniikki että nyt harrastusta lapsille ja vähän äkkiä! 

Veimme 2. luokalla olevan poikamme pelaamaan sählyä eräänä sunnuntai-aamuna, mikä tuntui mukavalta idealta jos sinne voisi vain mennä vähän pelailemaan ja liikkumaan, mutta eiköhän sieltä kohta lähetelty kyselyitä peliasujen koosta, pelimatkoista ja kuka lähtee vapaaehtoiseksi valvojaksi jne… Hallin seinustalla istuminen ja väkinäinen jutustelu muiden vanhempien kanssa (joista jotkut olivat kyllä todella innostuneen oloisia katsellessaan lapsiaan pelaamassa) ei ollut kyllä minun mieleeni, joten näkemiin sähly tältä erää!

Kun perheemme on selvinnyt arkipäivisin päivällisestä ja läksyistä, on kello jo yli 18:00 ja koska emme asu varsinaisesti harrastusmahdollisuuksien vieressä, niin arki-illat jäävät aika lyhyiksi tällä hetkellä kun lapsetkin ovat vielä iltapäiväkerhossa myöhään. 

Olin kuullut geokätköilystä joskus vuosi sitten, mutta pidin sitä silloin todennäköisesti jonain hörhöjen touhuna, joten viittasin sille ensin kintaalla.

Viime viikonloppuna sain pitkän perehdytyksen geokätköilystä innostuneelta pariskunnalta ja se alkoikin vähitellen kiinnostaa kun ymmärsin mistä siinä on kysymys. (Vaikka ensin kyllä nauroin tälle pariskunnalle joka kertoi kantaneensa tikapuita ties mihin korpeen ja kiipeilleensä tuntikausia vaarallisissa paikoissa).

Pari päivää myöhemmin kirjauduimme sivustolle ja perustimme perheellemme nimimerkin ja pian olimmekin koko perhe metsässä, johon muuten ei juuri tule lähdettyä.

Geokätköily on lasten mielestä varsin jännittävää ja heidän ilmeensä olikin näkemisen arvoinen kun löysimme ensimmäisen aarteen piilotettuna liikennemerkin putken sisään.

Hämmästyin itsestänikin kun kiipeilin vaarallisilla jyrkillä kallioilla etsien kuumeisesti kivenkoloon kätkettyä ”aarretta” GPS:n avulla. En muista milloin olisin lähtenyt metsään huvin vuoksi. Nyt se tuntui hauskalta kun oli joku "missio" löytää kätketty "aarre".

Ensimmäisellä retkellämme löysimme 2 kätköä ja tulevana viikonloppuna lähdemme varmasti etsimään lisää.

Jos siis viikonloppuisin perheenne möllöttää kotona, eikä ole mitään tekemistä (eikä kotiaskareet oikein huvita) niin hyvä vaihtoehto on lähteä koko perheen voimin etsimään paikkakunnaltanne geokätköjä!


Jos mielesi tekee nyt viitata kintaalla, niin käy kuitenkin ensin virallisella geokätköily- sivustolla ja katso onko kotisi lähellä kätköjä…
Ja kohta löydätkin itsesi metsästä kompuroimasta kätketyn aarteen perässä! 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti