Heti alkuun voin kertoa, että minä olen Disneyland- ihminen. Siitä asti kun lapsena näin kilpailun, jossa pääpalkintona
oli matka Floridan Disney Worldiin, suurin haaveeni oli päästä tuohon ihmeelliseen
paikkaan.
Lopulta 16-vuotiaana pääsin Floridaan isovanhempieni mukana ja pitkäaikainen haaveeni toteutui.
Myöhemmin päätin, että jos saan omia lapsia, niin heidät on
saatava Disneylandiin. Ja kun tämä aika koitti, vietiin lapsiamme Ranskan
Disneylandiin jo ennen kuin he olivat kouluikäisiä vaikka Disneyland ei millään
tavalla ehtinyt olemaan heille vielä minkäänlainen haavepaikka.
Pohdimme alkuvuonna mihin lähtisimme kesällä perhelomalle ja
päätimme lähteä Ranskan Disneylandiin (jo toista kertaa) ja yhdistää siihen
myös retki Pariisin keskustaan. (Tai itselläni tämä oli jo Pariisin
Disneylandissa itse asiassa 3. kerta mutta ei mennä nyt siihen...)
Ensimmäisellä perhematkallamme Pariisin Disneylandissa olimme
vähän syyskuun puolenvälin jälkeen, jolloin sesonki oli juuri päättynyt eikä
väkeä ollut liikaa. Tänä vuonna menimme kesäkuun lopulla, jolloin väkeä oli
liikkeellä enemmän kuin tarpeeksi.
Majoituimme jälleen Disney- hotelliin koska siihen kuuluu
rajaton sisäänpääsy puistoihin ja ne ovat puistojen porttien läheisyydessä. Bonuksena aamiaisen jälkeen pääsee tapaamaan hotellilla Disney-hahmoja, joiden tapaaminen voi olla todella pitkän jonotuksen takana sesonkiaikana puiston puolella.
Keskellä sesonkia Disneylandiin matkustavan on syytä olla
kärsivällinen. Alkuvuosien vaikeuksien jälkeen Disneyland Paris on muodostunut
Euroopan suosituimmaksi matkakohteeksi ja väkeä on joka paikassa kuin pipoa.
Joka paikassa saa jonottaa pitkään, oli kyse sitten
aamupalalle menosta, kahvilasta, huvipuistoajeluista tai vaikka tapaamaan
jotain Disney-hahmoa. ”Honotusta” on sesonkiaikana niin paljon, että välillä
tuntuu että koko päivä koostuu siitä.
Suurin osa odottamisesta johtuu ranskalaisesta
asiakaspalvelukulttuurista, jota voisin kokemuksieni perusteella kuvailla
vähintäänkin surkeaksi.
Suomalaisen on vaikea ymmärtää, miten kahvilan jonossa
voi kestää yli 20 minuuttia jos edelläni jonossa on vain 3 ihmistä. Myyjät
saattavat keskustella keskenään tai lähteä toiseen huoneeseen jostain
selittämättömästä syystä. Myös kassakone vaikuttaa usein oudolta masiinalta
eikä vaihtorahoja löydy.
Jos kuitenkin pääsee henkisesti kaiken tämän yli eikä jokaisessa jonotuksessa
(joita Disney-päivään kuuluu vähintään 1/tunti) vedä taikahernettä nenään, voi
Disneylandissa nauttia olostaan. Kannattaa selvittää etukäteen mitkä laitteet
vetävät hyvin ja tähdätä niihin, ettei mene vaikka nälkäisenä 1,5h laitejonoon
ja pilaa päiväänsä heti kättelyssä sillä.
Tässä Modernin Isukin 5. vinkkiä Disneyland-lomalle lasten
kanssa:
1.
Mene Disney-hotelliin jos Disneyland on lomanne pääasia, se
helpottaa kulkemista ja pääsyliput kuuluvat hintaan.
2.
Osta hotellilomalle myös ”meal plan” – jossa vouchereilla
saa maksaa ruokansa ravintoloissa, sillä hinnat ovat jopa suomalaiselle todella
korkeat.
Disneyland rahastaa päiväkävijöiltä kalliilla hinnoilla ja
hotellivieraat saavat tällä
puolihoidolla ruokansa edullisemmin.
(Itse emme tätä ole kummallakaan kerralla
ottaneet ja kaduimme jälkeenpäin)
Ota selvää mitkä laitteet vetävät nopeasti ja tähtää niihin. Älä torhoile summan mutikassa paikasta toiseen vaan suunnittele päivän runkoa vähän etukäteen. Koita ennakoida ruuhka-aikoja syömällä lounasta ja päivällistä vähän tavanomaista aikaisemmin.
4.
Varaa rahaa käytettäväksi, koska jokaisessa kulmassa myydään Disney-
krääsää ja jopa paatunut aikuinenkin saattaa seota ja innostua ostamaan
vaikkapa kauniita joulukoristeita tai vaatteita Disney- manian vallassa.
5.
Ota iisisti!
Paras sääntö Disneylandissa on: ”Just go
with the flow!”
Tämä ohje tulee bonuksena ja on äärimmäisen tärkeä:
Varaa
hotellihuoneeseen viiniä runsaasti.
Osta se jo Helsinki-Vantaan lentoasemalta.
(Usko pois, tästä tulet kiittämään minua vielä!)
Vietimme yhden päivän Pariisin keskustassa, jonne pääsee
kätevästi junalla. Tai ”kätevästi” tarkoitti meidän tapauksessa yli 30 minuutin
jonotusta Disneylandin asemalla lippuautomaatille, josta ostimme väärät liput
kun emme tienneet millä vyöhykkeellä olemme. Tämän jälkeen vielä jonotus
henkilökohtaisen palvelun tiskille uusia lippuja hankkimaan…
Mutta pääsimme
lopulta matkaan ja kävimme tekemässä kierroksen Pariisin keskustassa;
tähyilemässä Eiffel- tornia, Montmartrella letuilla sekä vielä Amelien
kahvilassa juomilla.
Disneylandin alue on Pariisin keskustaan verrattuna
pienten lasten kanssa siitä mainio lomapaikka, että se on suljettu, puhdas
ympäristö eikä siellä ole kerjäläisiä tai muitakaan epämääräisiä ihmisiä. Näitä voi käydä yhden päivän verran lasten kanssa katsomassa keskustassa ja palata sitten Disneylandiin.
Onko lapsia sitten aina hyvä pitää erillään ”todellisesta”
maailmasta onkin toinen juttu, mutta mielestäni he ehtivät näkemään jalattomia
kerjäläisiä ihan tarpeeksi myöhemmin elämässään.
Disneylandissa ei tarvitse myöskään
jatkuvasti pelätä pienten lasten noukkivan jotain sopimatonta maasta tai astuvan koiran ulosteeseen.
Disneylandissa kannattaa jonossa seisoessaan pysähtyä
hämmästelemään loppuun asti viilattua Disney-konseptia; joka paikkaan mihin
silmänsä laittaa kaikki yksityiskohdat on mietitty tarkkaan. Joka paikassa soi
alueeseen soiva teemamusiikki, työntekijöillä on teemavaatteet ja maisemointi
on hienointa mitä olen nähnyt. Tämä ”täydellisyys” ärsyttää joitain inhorealisteja mutta Modernin Isukin silmää se suorastaan hivelee!
Päivän päätteeksi Disneylandissa on ainakin sesonkiaikana
ilotulitus ja tänä vuonna juhlittiin vielä Pariisin Disneylandin 20-
vuotisjuhlaa upealla ”Disney Dreams”- iltashow’lla joka sisälsi ilotulitusta,
musiikkia, vettä ja liikkuvaa kuvaa heijastettuna Ruususen linnaa vasten.
Kaikki ”honotukset” ja hermojen menetykset pitkin päivää
unohtuvat kyllä katsellessa tällaista hämmästyttävää esitystä ja se varmasti on
kyseisen ilta- show’n tarkoituskin.
Vaikea kuvitella miten lapset kokevat Disney- loman.
Minkälaisia ovat Disneyland- lapsuusmuistot? Mennäänkö tässä jo hemmottelun
puolelle, koska muistan kuinka hieno juttu itselleni oli päästä lapsena Puuhamaahan, joka vaikuttaa kovin vaatimattomalta Disneylandin rinnalla.
Omien havaintojeni perusteella lapset kuitenkin ymmärtävät että
Disney- loma on "speciaali-juttu" (vaikka siellä on ravattu jo tähän mennessä kahteen otteeseen ja isukki on ehkä vähän liiankin innostunut asiasta).
Eihän sitä tiedä vaikka lapseni eivät aikuisena haluaisi Disney- juttuja nähdä
silmissään? Saa nähdä mitä he sitten näistä matkoista muistelevat.
Disney-loman jälkeen kun kaikkialla soivat rallatukset on
saanut pois päästä ja luottokorttilaskun vähitellen maksettua, ei ihan heti tee
mieli takaisin Disneyn maailmaan.
Mutta nyt kun lomasta on kulunut muutama kuukausi, niin itse
asiassa aloin pohtia että missä vaiheessa sinne Floridaan sitten mennään? Ja
kyllä siellä alkuperäisessä Kalifornian Disneylandissakin pitäisi päästä
käymään. Lapset ovat jo koululaisia ja kasvavat lujaa vauhtia. Eihän tässä ole
montakaan vuotta aikaa heidän kanssaan matkailla. Nyt on alettava tekemään uusia (Disney?) suunnitelmia ja äkkiä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti